Tulihan se putkirikkokin

Ja kesti kaksi päivää korjata!

Kävin kolmen hoon (Hämeenlinna-Hattula-Hauho) visiitillä pe-la, ja jouduin jättämään läppärin kotiin, koska se ei vain mahtunut mukaan. Ei esineenä eikä ajallisesti. Ajatuksena oli tehdä pikapostaus puhelimella, mutta en ehtinyt sitäkään.

Mutta, parin päivän aikana ehdin siis junamatkustella, käydä vanhemmillani, yökyläillä ystäväni Päivin luona (viimeksi olen käynyt heillä 1.5 vuotta sitten, mihin ihmeeseen tämä aika katoaa?), jossa pääsin myös perjantai-illan marrasputkilenkille umpipimeässä (olisin halunnut nauttia mielettömän hienosta tähtitaivaasta juostessani, mutta ilman otsalamppua en sitten muuta nähnytkään kuin ne tähdet) ja lauantai-aamuna  ratsastamaan! En ole ratsastanutkaan yli vuoteen. Voi olla jopa kaksikin vuotta siitä, kun olen viimeksi ollut hevosen selässä (aika kun edelleen katoaa jonnekin). Mutta ei se taito ollut mihinkään kadonnut, ja vähän heräsi kyllä sellainen ratsastuskuume... Ja ehdinhän minä vielä trimmata koirankin, juosta lauantain putkijuoksun ja purkaa reissukamat pakatakseni uudet. Olen nimittäin taas menossa. Tällä kertaa Joensuuhun.

Itä-Suomalaista postausta siis luvassa huomenna!